Loma loppui ja kivasti kaikkea vyörytettiin päälle heti kun pääsi ovesta sisään. Pitäis olla joku ainakin puolen päivän sopeutumisaika loman jälkeen, että ehtis muistella miten niitä töitä tehtiinkään. Ärsyttää kun on kasattu kauhee määrä hommia odottamaan, että "kyllä se ne hoitaa kun tulee ens viikolla lomalta". Nojoo, ehkä tää tästä taas tasaantuu ja arki alkaa tuntua arjelta...

Loman aikana tuli käytyä ainakin kymmenen asuntoa katselemassa. Yks oli melkein täydellinen ja yks täydellinen. Täydellistä ei olis pitäny ees käydä kattomass, koska se oli ihan liian kallis meille. Rakastuin siihen niin paljon, että en tiedä tuleeko yhtä ihanaa ja persoonallista kotia enää vastaan. Täytyy toivoa, että meidän koti on vielä jossain odottamassa. Onko tää aina näin vaikeeta ja hermoja raastavaa? Ainakaan vielä ei olla tekemässä sitä virhettä, että rakennettais oma koti...huh, remontti saa tällä kertaa riittää. Katotaan sitten mikä on seuraava koti, toivottavasti ainakin omakotitalo jossain vaiheessa. Olen melkein koko elämäni asunu omakotitalossa, eikä mielestäni ihmistä ole tarkoitettu asumaan niin tiiviisti ja ilman omaa rauhaa, kuin kerrostalolähiöissä. Opiskeluaikana se vielä meni, mutta ei enää sitten kun on lapsia ja lemmikkejä. Tuollaisesta tiiviisti asumisesta ei voi seurata muuta, kuin negatiivisia asioita. Tietysti jokaisella on omat vaatimuksensa ja mieltymyksensä, mutta itse olen niin omaa rauhaa rakastava, että olen sitä mieltä.

Aina muuttaessa asunnosta toiseen tulee myös mukavan rahaa vievä kuume - nimittäin sisustuskuume. Nytkin olen viettänyt tunteja netissä etsien uusia mattoja, huonekaluja, päiväpeittoja jne... vaikka ei ole edes vielä asuntoa tiedossa. Onko muilla tällaista ongelmaa? Ihan kun asunnon ostamisessa ei vielä saisi muuten tarpeeksi rahaa kulumaan. Koitan nyt hillitä itseäni ja odottaa siihen saakka, että tiedän minkä kokoinen ja näköinen koti meille tulee. Viime viikonloppuna hioin ja maalailin myös yhtä vanhaa kirjahyllyä. Se oli miehen vanha huonekalu, jonka väristä en tykännyt yhtään, mutta malliltaan se oli tosi kaunis. Nyt se sopii hienosti meidän muuhun tyyliin enkä voi lakata tuijottamasta tätä luomustani. Olen yllättynyt miten hyvin onnistuin :)

Tänään pitkästä aikaa luvattiin aurinkoista ilmaa, joten päätimme ystäväni kanssa lähteä käymään Korkeasaaressa. Ihmisiä oli enemmän kuin tarpeeksi, mutta onneksi olimme ajoissa liikkeellä. Tämä paikka on kyllä ihan ehdoton kerran vuodessa (ainakin) :) Ihania eläimiä joka kerta!

Nyt on tullutkin kesällä urheiltua melko vähän, koska oma kuntosali on kesän ajan kiinni enkä oikein ole löytänyt mitään kivaa ja halpaa, joka olisi kesällä auki. Normaalisti siis käyn uimahallin salilla. Päätinkin tänään harrastaa edes vähän liikuntaa ja lähdin lenkille. Juoksen mielellään uusia reittejä ja tutustun lähiseutuihin. Olen asunut täällä suunnalla vasta vuoden verran, mutta lenkkeillessä on saanut aika paljon kuvaa lähellä olevista lenkkeilymaastoista. Tänään eksyin lenkillä vähän metsäpolulla, joka yhtäkkiä loppui kesken. Kävelin hetken umpimetsässä ennen kuin löysin taas polulle. Sport Trackerin mukaan juoksin 11,5km, mutta epäilen sen hieman huijaavan ylöspäin. Naisten kympilläkin se näytti, että olisin juossut 13km :) Hyvä lenkki ja hyvä fiilis! Nyt voi hyvällä omallatunnolla lähteä viikonloppuna mökkeilemäänkin... varsinkin, kun eilen tuli pyöräiltyä yli 20km.

Eiliset asuntonäytöt olivat menestys. Olisin voinut asua niistä jokaisessa, kävimme siis kolmessa näytössä. Meistä on kuitenkin tullut täydellisyyden tavoittelijoita ja haluamme ainakin muutamassa vielä loppuviikon aikana käydä. Keskimmäinen eilisistä asunnoista oli meidän molempien suosikki ja muuttaisin sinne kyllä tosi mielelläni :) Katsotaan katsotaan! Hyvä mieli sen edellisen näytön jälkeen, jota seurasi toivottomuus ettei koskaan löydetä kotia. Huh, jos sitä vaikka hetkeks rojahtais tohon telkkarin eteen.

Toinen lomaviikko huimasta kahden viikon kesälomasta on saatu käyntiin. Tänä vuonna loma mennään ilman sen suurempia suunnitelmia. Loma tuntuu paljon pidemmältä, kun ei koko ajan tarvitse juosta paikasta toiseen. Ehtiihän sitä ohjelmaa järjestää muulloinkin kun lomalla.

Eilen oltiin auttamassa miehen kaverin perhettä muutossa. Ihanaan kotiin he muuttavat ja vielä juuri samalle alueelle, johon itsekin haluisin muuttaa. Muutto sujui kivuttomasti hyvän ja tarpeeksi ison apujoukon, loistavasti toimivan ruokahuollon ja positiivisen fiiliksen ansiosta. Myös muuttoapureille jäi päivästä tosi kiva fiilis... Ehkä saamme kyseisestä perheestä apulaisia myös omaan muuttoomme syksyllä. :)

Tänään illalla ohjelmassa taas ainakin kolme asuntonäyttöä. Ehkä niistä joku olisi sellainen, joka kolahtaisi molemmille! Uusia asuntoja tulee myyntiin nyt tosi vähän ja netissä on tullut selattua niitä samoja tietoja ja kuvia jokusen kerran. Todellisuus on kuitenkin se, että ei valokuvien perusteella saa oikeaa kuvaa asunnosta. Ihan älyttömiä juttuja niihin kuviin on valittu, että saataisiin ostajalle oikeanlainen tunnelma asunnosta. Ei mua kiinnosta asuntoa ostaessa millasia kukkaruukkuja ja kukkapenkkejä edellinen asukas on laittanu. Miksei kuvia voi olla esimerkiks lattiasta, joka on halkeillu ja kaakeleiden saumoista, jotka on ihan irrallaan? Tietysti halutaan saada ihmisiä kattomaan kämppiä, mutta ei mun ostopäätöstä edesauta yhtään se, että saan asunnosta etukäteen tosi hyvän kuvan ja sitten paikapäällä se onkin ihan läävä. Meidän omasta asunnosta oli muutama kuva, jotka ei ihan ollu sellasia kun oltais haluttu....mutta meidän kodissa ei ihan kauheesti korjattavaa ja paranneltavaa onneks ookaan (lukuun ottamatta seinien värejä, jotka ei ehkä ihan jokaista miellytä).

Pakko avautua tästä nykytekniikasta vielä... Hommasin itselleni Samsungin tabletin tuossa puolisen vuotta sitten ja olen pantannut kuoren ostamista siihen, koska mielestäni se on maksanut aivan liikaa. Nyt vihdoin päätin sijoittaa ja ostinkin kauniin korallin värisen saman valmistajan kuoren. Kotona huomasin, että tabletti ei olekaan oikean kokoinen, vaan ponnahtaa aina kuoresta irti, kun sen saa siihen laitettua. Ei tullut mieleenkään, että nuo eri nimiset Samsungin 10,1 tuumaiset tabletit ovat niin eri kokoisia, ettei samat kuoret käy :( Nyt siis lähtö kauppaan ja säälittävää blondia esittävänä kyselemään saisinkohan mitenkään tuota kuorta vaihdettua, vaikka pakkaus on avattu ja hieman (ärräpäiden säestämänä) avattaessa repesi se pakkauskin. Katsotaan miten käy...

Puuh, tuleekohan se  kesä enää takaisin? En ole katsonut ennusteita, mutta viikonloppu olisi tarkoitus viettää mökkeillen. Toivottavasti ei ainakaan sada, koska terassin rakennus on edelleen kesken. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

 

Eilinen ilta meni asuntonäytössä, pohtiessa, asuntoja netistä katsoessa, pohtiessa ja vähän riidellessä. Yö taas meni lähinnä valvoen. Ah, asunnon ostaminen on vaan niin ihanaa puuhaa näin kesälomalla. Nykyisestä miekkosen asunnosta (jossa siis olen melkein vuoden verran asustellut) tehtiin tänään kauppakirjat ja vajaa 2kk aikaa löytää katto pään päälle. Vuokralle menemme kuulemma vain viimeisessä hädässä.

Ennen katselin asuntoja aina ihaillen ja odottaen, että saisin joskus ostaa kodin. Kun oikeasti on siinä tilanteessa, niin ei se olekaan niin helppoa ja ihanaa. Täytyy ottaa huomioon kaikkia inhottavia asioita, kuten hinta, vastikkeen määrä, tehdyt ja tulevat remontit, autopaikkojen määrä jne jne... Jokaisessa asunnossa näyttää olevan jotain enemmän tai vähemmän pielessä ja hylkään kodin toisensa jälkeen. Lisäksi täytyy ottaa huomioon myös toisen osapuolen mielipiteet ja ajatukset. Stressi ja hieman eriävät mielipiteet tulevasta asunnosta, hinnasta ja sijainnista aiheuttavat sen, että kotona ei ole ollut viime aikoina tunnelma aivan katossa. Tähän vielä päälle se, että todennäköisesti uuteen asuntoon täytyy vielä tehdä remonttia niin... odotan innolla! :)

Todellisuudessa kaikesta tästä huolimatta olen innoissani ja tiedän, että löydämme varmasti hyvän kodin, vaikka joutuisimmekin tekemään molemmat hieman kompromisseja. Odotan myös innolla, että pääsen sisustamaan ensimmäistä täysin omaa kotiani. Onko kukaan samassa tilanteessa? Olisi kiva saada kokemuksia uuden asunnon ostamisesta ja siihen liittyvistä tuntemuksista :)

 

Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt jokunen hetki. Katselin tuota edellistä päivämäärää ja huomasin, että tämä postaus aloittaa uuden ajan tässä blogissa (vaikka vanhoja postauksiakaan ei ole kovin montaa). Viikko edellisen kirjoittelun jälkeen tapasin elämäni miehen. Tuosta on nyt aikaa reilu vuosi ja melko päätä huimaavaa vauhtia ollaan tultu ylös kuopasta kuluneen vuoden aikana. Näin jälkeenpäin katseltuna olin ehkä jopa lievässä masennuksessa tuolloin. Olen vuoden aikana rakastunut, muuttanut ensimmäistä kertaa samaan asuntoon miespuolisen elävän kanssa, suunnitellut yhteistä tulevaisuutta ja paaljon kaikkea muuta ihanaa. Tietysti mieleen on muistunut pitkän sinkkuuden jälkeen myös yhteiselon negatiivisempiakin puolia, mutta olen oppinut myös itsestäni paljon uutta. Elämässäni on alkanut ja myös alkamassa useita uusia lukuja, mutta niistä lisää myöhemmin. Tämän uuden valoisamman elämän kunniaksi päivitin myös blogini uuteen uskoon. Mitä pidätte? Lupaan jatkossa postailla hieman useammin... :)