Eilinen ilta meni asuntonäytössä, pohtiessa, asuntoja netistä katsoessa, pohtiessa ja vähän riidellessä. Yö taas meni lähinnä valvoen. Ah, asunnon ostaminen on vaan niin ihanaa puuhaa näin kesälomalla. Nykyisestä miekkosen asunnosta (jossa siis olen melkein vuoden verran asustellut) tehtiin tänään kauppakirjat ja vajaa 2kk aikaa löytää katto pään päälle. Vuokralle menemme kuulemma vain viimeisessä hädässä.

Ennen katselin asuntoja aina ihaillen ja odottaen, että saisin joskus ostaa kodin. Kun oikeasti on siinä tilanteessa, niin ei se olekaan niin helppoa ja ihanaa. Täytyy ottaa huomioon kaikkia inhottavia asioita, kuten hinta, vastikkeen määrä, tehdyt ja tulevat remontit, autopaikkojen määrä jne jne... Jokaisessa asunnossa näyttää olevan jotain enemmän tai vähemmän pielessä ja hylkään kodin toisensa jälkeen. Lisäksi täytyy ottaa huomioon myös toisen osapuolen mielipiteet ja ajatukset. Stressi ja hieman eriävät mielipiteet tulevasta asunnosta, hinnasta ja sijainnista aiheuttavat sen, että kotona ei ole ollut viime aikoina tunnelma aivan katossa. Tähän vielä päälle se, että todennäköisesti uuteen asuntoon täytyy vielä tehdä remonttia niin... odotan innolla! :)

Todellisuudessa kaikesta tästä huolimatta olen innoissani ja tiedän, että löydämme varmasti hyvän kodin, vaikka joutuisimmekin tekemään molemmat hieman kompromisseja. Odotan myös innolla, että pääsen sisustamaan ensimmäistä täysin omaa kotiani. Onko kukaan samassa tilanteessa? Olisi kiva saada kokemuksia uuden asunnon ostamisesta ja siihen liittyvistä tuntemuksista :)